Kompaktius kunniaan sunnuntai 26. lokakuuta 2008



Kaikenmoiset laitteet jotka on tehty mukana kannettaviksi ovat aina kiehtoneet mieltäni.
Niimpä sen sortin kapistuksia on mukaan takertunut milloin mistä.. kuten nyt tuokin Philipsin levysoitinkin..
olisi pahus pitänyt iskeä lautaselle LP-levy niin mittasuhteet olisi hahmottuneet paremmin.. noh, levylautanen on tasan singlen kokoinen eli LP-levy tulee reunojen yli mutta mahtuu kyllä pyörimään..
Se on mukavan futuristisen näköinen pyöreä ufo.. liekö jostain -70 luvulta? en ole saanut aikaiseksi tarkistaa mistään..


Philipsiltä ovat nämäkin kannettavat musiikki soittimet.. kauan aikaa ennen C-kasettia..
Näissä vehkeissä pyöri siis kelanauha.. tekniikka on sama kuin C-kasetissa mutta koko ei vielä niin kompakti..












Kaikkihan olemme nähneet mainoksia nykyisista otsalampuista jotka ovat toteutettu led-tekniikalla.. suurimmatkin niistä taitavat olla korkeintaan kahden tulitikkuaskin kokoisia..

mittasuhdetta tähän kuvan otsalamppuun tuo ehkä se että patteri koteloon menee muistaakseni kahdeksan (8) D koon patteria (no niitä suurimpia "sormipattereita".. okei.. tästä ei ollut mitään apua mittasuhdetta kuvaamaan..)
En tiedä paljonko tuosta hökötyksestä lähtisi valotehoa ja kuinka pitkäksi aikaa.. mutta aikanaan varmaan kova juttu esim. suunnistajien keskuudessa.. ei tainneet silloin muut otsalampuista haaveillakkaan..

Lenin torstai 11. syyskuuta 2008


Olikos minulla tällainen blogikin!?
No kun kerran on niin asiaan..

Sanotaanko nyt vaikka näin että ajatuksen tasolla blogattavaa löytyisi melkoisestikkin mutta jotenkin tämä toteutus puoli tuppaa jäämään..
Syytetään nyt siitä sitten vaikka Bloggeria jonka ulkoasua en ole osannut säädellä mieleisekseni.
Tai vanhaa tietokonettani.. Jos minulla olisi uusi tietokone niin kyllä sitten...
Taikka voisin valittaa että on niin kiire ettei ehdi.. mutta kun ei ole..
Eli totta puhuakseni olen vain laiska.

Kuvassa siis Lenin josta joskus mainitsin. Raukka parka saanut mustepullosta päälleen mutta ei se näytä menoa haittaavan..

Roskalava löytöjä maanantai 28. huhtikuuta 2008

Viikonlopun suuri päivä oli ja meni.
Synttäreitteni kunniaksi omakotiyhdistys piti roskalava/kirppispäivän!
Tässä satoa:
Neljä kappaletta wanhoja kapsäkkejä. Pahvisia mutta hyväkuntoisia! Eräs rouva toi nuo kaikki ja meninkin heti kysymään että aikookos hän luopua moisista aartesta. Muut olivat tyhjiä mutta yhdessä oli hänen vanhoja koulukirjojaan.

Vaikutti olevan ihan hyvillään kun matkalaukut pääsivät vielä kiertoon. Koulukirjoistaan otin talteen tällaisen:
Kahden tulitikkuaskin kokoisen suomalais-ranskalaisen pienois-sanakirjan vuodelta 1953
Kuvassa se on ratakiskon palasen päällä. Kiskon pätkästä ajattelin tehdä pienen alasimen!

Puhuessani alasin ideastani paikallisille ukoille roskalavan vierellä yksi heistä naurahti ja kertoi miten hän oli nuorna miehenä ollut ruotsissa rautatehtaassa hommissa missä ratakiskoja tehtiin. Siellä olivat miehet keskenään useasti puhuneet että otetaampa tuosta kiskon pätkä ja tehdään siittä kunnon alasin!... niin vain oli kuitenkin kaikilta kuulemma jäänyt tekemäti... pahasti pelkäänkin nyt että meikultakin jää alasin tekemättä. Noh, toimiihan se nuinkin!

Mutta palatakseni hetkeksi vielä kapsäkkeihin yhteen niistä oli liimattu pari upeaa vanhaa "tarraa"!! En tiedä miltä vuosikymmeneltä nuo ovat mutta tyylillisesti ne ovat upeita pieniä taideteoksia!




Sitten löytyi metallilavalle eksynyt emalinen teekannu. Ei sillä enää teetä paljon keitellä, pohjassa on näet pari reikää.. ei isoja mutta riittäviä.
Kannu saakin uuden elon kukkapurkkina.

Myös Shellin wanha öljypurkki pelastui hetkeksi vääjäämättömältä. Möksällä on moisia vanhuksia enempikin niin sopii joukkoon.





Tämän lampun jouduin ostamaan omakotiyhdistyksen kirpparilta huikeaan euron hintaan! Metalliosassa lukee Idman joten lienee ruotsalaisten tekelettä. En tiedä mihin sen laitan mutta kovin oli kaunis niin ostaa piti.



Sitten pitäsi vielä opiskella saksaakin. Pitää kaivaa jostain esille levysoitin että pääsee kuuntelemaan tuota ah niin kaunista germaanien kieltä!

Tuolia sunnuntai 20. huhtikuuta 2008


Ohhoh! Taas on sunnuntai?!
No, pääsipä taasen kirppikselle etsiskelemään onnea.
Aurinko paistoi mukavasti ja osa myyjistä olikin valinnut ulkopaikan. Odotan todella että kaikki myyntipaikat siirtyy kyseisellä kirpparilla ulos.
Tavaratalon pysäköintihalli ei ole maailman paras paikka ainakaan valaistuksen puolesta kirppis tavaroiden esittelyyn!!

Tänään oli paljon huonekaluja raahattu mukaan myyntiin. Tai että tavallista enempi kuitenkin.
Niimpä meikäläisenkin matkaan tarttui mukava tuoli..

Myyjä rouva kertoi että tuoli on peräisin vanhasta kampauspöydästä jonka hän sai. Pöydän peili vain oli hajonnut ja alaosa oli saanut muuta käyttöä joten tuoli jäi niinsanotuksi orvoksi.
Pelastin orpo rukan kolmella eurolla talteen... ajattelin siittä rahia.
Kangas on kohtuullisen kulahtanut reunoista joten sille ehkä pitää tehdä jotakin.

Nyt jo odottelen ensi lauantaita.
Silloin nimittäin on omakotiyhdistyksen tempauspäivä. Paikalle saadaan romulava johon yhdistyksen jäsenet saavat tuoda itselleen tarpeetonta roinaa.
Myös kirpputori on luvassa.

Romulava vetää puoleensa tietty muitakin paikallisia "aarteiden" kerääjiä mutta viime vuosina ei ole onneksi kahinoita syntynyt vaan kaikki ovat saaneet ns. osansa..

Lisäksi synttärini sattuvat somasti samalle päivälle!

Sunnuntai sunnuntai 13. huhtikuuta 2008

Sunnuntai on perinteikäs kirppari päivä!
Silloin joskus kun kirppareiden nousukausi alkoi ne olivat avoinna vain sunnuntaisin ja yleensä mitä oudoimmissa teollisuushalleissa. Myyjät olivat itse paikalla, ei tunnettu vielä hyllykirppiksiä vaan kokopäiväisiä kirpputoreja oli vain Pelastusarmeijalla.
Tällaista oli siis joskus kauan kauan sitten 90-luvulla..
Silloin tuli osteltua elektroniikkaa.. mm. levysoittimista oltiin jo silloin luopumassa, nythän ne ovat kuolleet sukupuuttoon vaikkakin yrittävät tehdä paluuta suoraan tietokoneisiin liitettävinä.. ymmärtäähän sen, monilla on kuitenkin vielä LP-levyjä joista eivät ole malttaneet luopua. Viisaita ihmisiä, sanoisin.
Monesta sen ajan ostoksestani olen joutunut luopumaan (lue viemään tilan puutteen takia kierrätykseen). Kelanauhurit olivat sen ajan bravuurini, parhaimmillaan meikulla taisi olla niitä kymmenkunta..

Tätänykyä yritän pitäytyä pienemmissä esineissä.
Tänään en viitsinyt hyllykirppareita kiertää vaan menin vanhan hyvänajan kirppikselle missä ihmiset itse ovat kamojaan myymässä. Saaliina kolme pinkkaa lehtiä.
Ajattelin kirppikselle mennessäni että no nytpä en sitten edes katso lehtiä kun tuli sieltä Huuto.netistä melkoinen pläjäys. Mutta mutta.. niimpä vaan yhdellä vanhemmalla rouvalla oli kolme pinkkaa hienosti narutettuina ja kun hintakin oli kohdillaan niin pakkohan ne oli ostaa kuleksimasta.

Pienoismalleja torstai 10. huhtikuuta 2008


Tässäpä tämänpäiväinen roina esitys..
Koskaan en ole Pariisissa käynyt enkä varmaan koskaan tule käymään.
Eiffel-torni sensijaan on hieno, ainakin pienoismallina..
Ensimmäisen tornin ostin ihan tarkoituksella, seuraavat ovat hiipineet hyllyyn kuin varkain edellisten seuraksi..
Sen verran olen huolta pitänyt että joka torni on ehtaa metallia eikä mitään muovi krääsää..
Nämä ovat kaikenlisäksi halpoja! Yleensä eurolla tahi alle saa komian Eiffelin-tornin..

No onhan kuvassa toki Lenin-setäkin.. suurempaan rintakuvaan hänestä meikulla ei ole vielä ollut varaa..
Tallinan mustamäen-torilta pelastin kyseisen Leninin joka on myöskin metallia, kultamaalilla koristettuna.
Ainiin! Onhan mulla kipsinen profiili Leninistä mökillä!(pitänee ottaa siitäkin kuwa)
Sen sain yhdestä koulusta jossa ystäväni pikkuveli opiskeli. Siivosivat jotain varastoa minne Lenin relieffikin oli hylättynä ja jostain syystä!? ystäväni veljelle oli tullut siitä mieleen että minä varmastikkin tarjoaisin Leninille hyvän kodin ettei sitä tarvitse roskiin heittää..
Hyvin ajateltu minusta!

САЛЮТ keskiviikko 9. huhtikuuta 2008



Nonni!
Se alko kesälomat nyte!
Siis työväenopiston venäjän kurssin kesäloma.. Kaamean lyhyeltä tuntuu nämä kurssien pituudet, varsinkin näin "vaikeassa" kielessä mutta minkäs teet..
Ja onhan se totta että kevään edetessä on luokkakin tyhjentynyt hiljalleen siitä määrästä mitä syyskuussa aloitettaessa oli..
Nyt pitää siis ottaa itseä niskasta kiinni ja harjoittaa tätä niin kutsuttua itseopiskelua! Voi kun minulla olisi paljon itsekuria!!


Noh, muuta kuria pääsen "opiskelemaan" kun laitoin hakemuksen menemään merivoimien maakuntajoukkoihin. Tänään tuli esikunnasta sähköpostia että tervetuloa mukaan, hakemuksen perusteella minut oli valittu Raivaajaviirikköön, osasto Sääkseen!!
Olen siis tästälähin osasto Sääksen mies! Heh.. kuulostaa komialta.. mutta onko sitä? Se jää nähtäväksi!